Mitä Jeppe joi -näyttely

Voimme seurata korvikealkoholien historiaa ainakin 1800-luvun lopulta asti. Siitä arjesta ei museoissa tai historiankirjoissa juuri ole puhuttu. Yläneen kotiseutuyhdistys toteuttaa elokuussa näyttelyn, Mitä Jeppe joi, joka kertoo alkoholista ja alkoholisteista yhteiskunnan äärilaidalta.

Mitä Jeppe joi -näyttelyn taustalla ovat muistot paikallisista korvikealkoholin käyttäjistä ja tarve nostaa esiin yhteiskunnan vähemmän julkisuudessa muistettuja erikoisia ja samalla tavallisia asioita. Näyttelyn yhteydessä myös kerätään talteen paikallisia tarinoita korvikealkoholin käytöstä sotien jälkeen. Näin saadaan käsitystä myös siitä, miten muut suhtautuivat käyttäjiin. 

Korvikealkoholistien maailma on jäänyt historiankirjoituksen ulkopuolelle

1960-luvun lopulla alkoholin myynti vapautui joka kyläkauppaan, kioskeihin ja huoltoasemille. Sen jälkeen meillä onkin juotu jokapäiväiset oluemme. Juotavaksi tarkoitetun alkoholin rinnalla on ennen ja jälkeen keskioluen ”vapautumisen” juotu myös monenlaisia muita alkoholipitoisia aineita. Niitä haettiin apteekeista, rautakaupoista, kemikalioliikkeistä ja huoltoasemilta.

Korvikkeiden suurkuluttajat olivat päihteidenkäyttäjien kurjalistoa ja useimpien elämää luonnehti yksinäisyys, köyhyys ja kodittomuus. Pohjaltakin jotkut vielä nousivat kovan koulun käyneinä, fysiologian ihmeinä. Pohjimmaistenkin joukossa oli ammattimiehiä, taiteilijoita, oppineita ja virkamiehiä. Vähemmän oli naisia. Kaupungeissa heistä muodostui yhteisöjä. Miten oli maaseudulla?

Korvikkeen käyttäjät hankkivat rahaa juomiinsa tilapäistöissä, kerjäämällä, pulloja keräämällä ja sosiaalitoimistosta. Kurkkuun kaadettiin uskomattomia aineita, sisälmykset käsittelivät vuosia teollisuuteen, kauneudenhoitoon tai rohdoiksi tarkoitettuja kemikaaleja. Viranomaiset ovat pitäneet huolta sitä, että juomina käytetyt teolliset alkoholit on tehty vielä vastenmielisemmiksi ja epäterveellisemmiksi denaturointiaineilla.

Voimme seurata hajanaisista lähteistä korvikealkoholien käyttöä ainakin 1800-luvun lopulta asti. Tästä asiasta ei museoissa tai historiankirjoissa juuri ole puhuttu. Kovikealkoholistien maailma ei kuitenkaan ole meille täysin vieras, vaan monilla on siitä muistoja tai kerrottavaa. Heillä ei ole ollut peitejärjestöjä eikä muita kulisseja, vaikka osa heistä on pysynyt poissa silmistä. Kyseessä on katoava kansanperinne, jonka rippeitä on aika tallentaa yhteiseen muistiin. Myös korvikealkoholisteille yritetään antaa näyttelyssä suunvuoro.

Museo herättää pohtimaan asioita maailmastamme

Museoissa tarjotaan pohdittavaa maailmasta, jossa elämme. Kaikki tärkeät asiat eivät ole hienoja.  Kuka meistä ylpeilee sillä, että Suomessa kulutetaan nyt kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa maamme jokaista asukasta kohti vauvasta vanhukseen? Olutta ja väkeviä – vähemmän muuta. Alkoholia kulutetaan kaikissa yhteiskunnan kerroksissa, koulutus- ja varallisuusryhmissä. Sitä käyttävät miehet ja naiset,  nuoret ja vanhat. 

Yläneen kotiseutuyhdistyksen näyttely tehdään yhdessä Turun yliopiston museologian oppiaineen ja Pöytyän kunnan kulttuuritoimen kanssa. Se avataan Yläneen kotiseutumuseossa elokuun alussa ja sitä on mahdollista pystyttää myös muihin museoihin ja julkisiin tiloihin ajatuksia herättämään.

Jeppe Yläneen kotiseutumuseossa

Näyttely on nähtävissä museon aukioloaikoina elokuun ajan 2013

Jeppe Turussa

Mikaelin seurakunnassa Mikonmökissä marras-joulukuun 2013

Esite

Jeppe Tampereella

Jeppe on Työväenmuseo Werstaan Komuutti-tilassa 9.1.-23.2.2014

Esite

Linkkejä: