Perinnekasvimaan suunnittelu

Mitä kasveja museonmäelle tulee

Yläneen kotiseutumuseon kasvitarhan ja perennapenkkien lähtökohtana ovat Korpelan torpassa kasvava Huvitus-omenapuu, yläneläisen kasviharrastajan Anton Korvan elämäntyö ja museon alueelle siirrettyjen rakennusten oma kasviympäristö. Lisäksi etsitään tyypillisiä yläneläisiä perinnekasveja koko Yläneen alueelta.

Yli-Jokelan ja Teinilän penkkeihin on koottu talojen omat säilyneet perennat. Rinteeseen tuleva istutusalue on nimetty Anton Korvan kasvitarhaksi. Korpelan torpan alueelta löytyneet koristekasvit istutetaan kasvitarhaan lähelle Huvitus-puuta. Kesällä 2011 ruvetaan peräänkuuluttamaan vanhoja yläneläisiä koriste- ja hyötykasveja, joille on varattu tilat kasvitarhan penkeistä. Kasvitarhan ulkopuolelle sijoitetaan ”vaarallisen ihanat valloittajat”, koristeelliset mutta rikkakasvien tapaan leviävät Anton Korvankin ajoilta tutut kasvit.

Työpiirustuksia

kukkapenkinpoikkilw.jpg

Yli-Jokelan ja Teinilän kukkapenkkien poikkileikkaus

 Kukkapenkkien reunoille levitetään suodatinkangasta. Pohjalle tulee 15-20cm savea pidättämään kosteutta hiekkaisessa ympäristössä. Päälle tulevaan multaan lisätään myös savea ja hiekkaa. Koholla oleva penkki tuetaan luonnonkivin.

korvankasvitw.jpg

Korvan kasvimaan istutussuunnitelma

Korvan kasvitarha tulee museonmäen alarinteeseen risuaidan viereen. Yläosaan istutetaan omenatarha. Alaosaan tulee neljä kasvi- ja perennamaata. Vasempaan reunaan tulee Korpelan torpan pensaita ja kasveja. Reunoille istutetaan pensaita, humalaa ja muita suurikokoisia hyötykasveja.

kasvitarhanpoikkileikw.jpg

Korvan kasvimaan poikkileikkaus

 Alueen yläosaan tuleva omenapuiden alue tuetaan kivimuurein alemmasta kasvimaasta. Kiviä käytetään myös koko alueen reunoilla. Kasvimaan hiekkakäytävät perustetaan murskepohjalle ja eristetään suodatinkankaalla. Istutusalueiden pohjalle ajetaan savea, jota lisätään myös istutusmultaan.