Huvitus-omenapuulle ja muille Yläneen kasviaarteille suunniteltiin istutusalue Museonmäen kuivaan ja kivikkoiseen, mäntyjä kasvavaan rinteeseen.

Istutusalue sai nimen ”Korvan kasvitarha” yläneläisen itseoppineen kasvitutkijan Anton Korvan mukaan.

Kasvitarhan kunniapaikalle istutetaan Juho Korpelan torpasta lähtöisin oleva Huvitus-omenapuu, joka Yläneellä tunnetaan myös nimellä Korpelan omenapuu.

Aarne Laitakari kuvasi Juho Korpelan torppansa edessä vuonna 1910.

13. kesäkuuta 2009 MTT:n tutkijat Maarit Heinonen, Merja Hartikainen ja Hilma Kinnanen löysivät tiensä Korpelan torpan alueelle Arimo Helmisaaren opastuksella.
Kuva: Maarit Heinonen

Puusta otettiin lehtinäyte DNA-tunnistusta varten. Seuraavana talvena otettiin vartteet, joista lähdettiin kasvattamaan museopuita.
Kuva: Maarit Heinonen

Keväällä 2010 Huvitus kukki, mutta hedelmiä puuvanhus ei tuottanut.

Koska oli keskusteltu, että Korpelan torpan paikka kenties raivataan pelloksi, kerättiin keväällä 2010 Huvituksen kotipihasta kasveja istutettavaksi myöhemmin Korvan kasvitarhaan.
Alueelta löytyi ruskoliljoja, harjaneilikoita, akileijoja, sinivuokkoja ja pihasyreeneitä.

Kerätyt taimet vietiin ruukuissa valeistutukseen Keihäskosken Kajalan puutarhaan odottamaan pääsyä Korvan kasvitarhaan.

Korvan kasvitarhan rakentaminen alkoi tuumaustuokiolla toukokuussa 2010. Vasemmalta Merja Hartikainen ja Maarit Heinonen MTT:ltä, Timo Hämäläinen, Arimo Helmisaari, Päivi Lehtonen ja Hanna-Leena Kaihola.

Tarhan alue on loiva hiekkapohjainen rinne. Alueelta kaadettiin muutamia komeita puita. Puita olivat kaatamassa Matti Mäki-Laurila, Timo Hämäläinen ja Pertti Peltola.

Viljo Pinomäki aloitti raivauksen siirtämällä pois pintamaata ja isoja kiviä. Ennakkosuunnitelmista poiketen alue kaivettiin yhtenäiseksi maaston edellytysten mukaan.

Kasvitarhan pohjaksi raivattu alue odotti rakentajia kesän yli.

Merja Hartikainen piirsi tarhan istutussuunnitelman, johon museolla kävijät ja tarhan rakentajat saattoivat kesällä tutustua raivion vieressä.

Elokuussa ruvettiin valmistelemaan Korvan kasvitarhan istutusalueita.

Piirustuksen mukaan merkittiin alustavasti istutusalueiden ja käytävien paikat. Yläosaan tulee omenapuiden istutusalusta, alemmas penkit muille kasveille.

Alueen reunoja rajataan kiviaidalla, jonka kivet on kaivettu istutusalueen tieltä.

Hanna-Leena Kaihola lahjoitti Keihäskosken Kajalasta komean kasan entisen navetan peruskiviä kivimuuriksi omenatarhan alareunaan.

Eino Markula kuljetti kivet Kajalasta Museonmäelle

Kivet kasattiin kasvitarhan alareunaan odottamaan kiviaitatalkoita. Hyvää reunakiveä mitattiin kasasta noin 12 metriä.

Ennen kiviaitatalkoita valmisteltiin omenapuiden istutusalustan pohja.
Penkkiin istutetaan Huvituksen pölyttäjäksi toinen kotimainen lajike, Lavia, joka nimensä mukaisesti on kotoisin Lavialta.

Jarno Markula syvensi Lavian istutuspaikan.

Arimo Helmisaari pääsi lapiotöihin, kun pohjalle ajettiin savea.

Kuivassa rinteessä omenapuiden istutusalustaa tehtiin vettä pidättäväksi tuomalla pohjalle vahva kerros savea.

Omenapuut istutetaan maaperään, johon sekoitetaan eri maalajeja. Biolan Oy lahjoitti 34 säkkilavallista hyvin lannoitettua puutarhamultaa.

Juha Lehtonen kuljetti useaan otteeseen savea, jota tarvittiin niin pohjakerrokseksi kuin sekoitusmaaksikin. Savi on peräisin läheiseltä kaukolämpötyömaalta Kuntolantien varresta.

Heikki ja Alvari Teinilä toivat Teinilän hiekkakuopasta humuspitoista hiekkaa.

Omenapuiden istutusalustan alareunaan rakennettiin kivimuuri. Pohjalle levitettiin suodatinkangas niin, että sen yläosa tulisi muurin takaseinää vasten. Kankaan päälle levitty murske tasasi maaston kaltevuutta.
Kuva: Pia Mattila-Lonka

Kivet siirrettiin tukkikouralla paikoilleen. Muuriin käytettiin Keihäskosken Kajalan entisen navetan peruskiviä. Niistä käytettiin kaikkein suurimmat, jotka asetettiin leveä sivu pystysuoraan. Tällöin voitiin käyttää vain yhtä kivikerrosta. Korkeutta saatiin noin puoli metriä.
Kuva: Hanna-Leena Kaihola

Muuria varten oli aikaisemmin vedetty linjalanka.

Isojen kivien väliin asennettiin muurin ilmeen elävöittämiseksi pienempiä kiviä, jotka tulivat kahteen kerrokseen.
Kuva: Hanna-Leena Kaihola

Kiven ja kankaan väliin tuli matala kerros mursketta.

Matti Mäki-Laurila ja Arimo Helmisaari tarkastavat, joko muuri on siinä kunnossa, että kankaan reuna voidaan nostaa muuria vasten.
Kuva: Hanna-Leena Kaihola

Kun kivimuuri oli valmiina, päästiin täyttämään omenapuiden istutusalustaa. Urakalla auottiin ja tyhjennettiin multasäkkejä.
Kuva: Sirkku Pihlman

Eino Markula sekoitti multaan traktorin kauhalla savea ja hiekkaa. Sekoitussuhteeksi pyrittiin saamaan 1/3 savea, 1/3 hiekkaa ja 1/3 multaa.
Kuva: Sirkku Pihlman

Kun istutusalustaa täytettiin, kivimuurin toiselle puolelle kasattiin käytäväsoraa, jotta muuri pysyy paikoillaan.
Kuva: Sirkku Pihlman

Omenapuiden istutusalusta on valmis. Talkoolaiset seisovat paikassa, johon istutetaan Korpelan omenapuu, Huvitus.
Kuva: Sirkku Pihlman

Istutuspenkkejä varten rakennettiin laatikot, jotta käytäväsora ja istutusmulta eivät pääse sekoittumaan.

Heikki Teinilä sahasi alueelta kaadetuista puista 40 x 150 mm:n lankkuja. Arimo Helmisaari rakensi laatikot ja asensi ne paikoilleen.

Alueen laitaan tulee penkki Korpelan torpan koristekasveille. Reunassa olevaan penkkiin tarvitaan vain kolme lankkureunusta.

Arimo asensi istutuslaatikot myötäilemään maaston muotoa.

Laatikoiden reunat Arimo viimeisteli höyläämällä.

Pekka Vuorela tervasi laatikoiden yläreunat.

Maantäytön ajaksi laatikoihin naulattiin tukipuut. Korpelan kasvien istutusalusta rajattiin avoimesta reunasta juurikankaalla.

Osa tuista jätettiin maatumaan mullan alle, vain ylätuet otettiin pois.

Talkoopäivä oli aurinkoinen ja syksyisen raikas. Talkoomakkarat ja –kahvit nautittiin pajan edessä. Mukana ovat Eino Markula, Matti Koskela, Arimo Helmisaari, Ari-Matti Auranen ja Pekka Vuorela

Eino Markula kuljetti ja kauhoi maa-aineksia traktorilla, talkooväki tasoitteli lapioilla ja tiivisti tallomalla.

Istutuslaatikoiden ympäri pääsee kiertämään metrin levyisiä käytäviä pitkin.

Valmiina on vasemmalla omenapuiden istutusalusta, johon istutetaan myös muita kasveja aluskasvillisuudeksi. Edessä on Korpelan koristekasvipenkki ja takana kaksi penkkiä Yläneen vanhoille hyöty- ja koristekasveille.

Alueen alareunaan tulee penkki vanhoille marjapensaille ja humalalle. Vasemmalle tehdään vadelmapenkki. Lopuksi alueen ympärille kootaan reunus raivatuista kivistä.

Marraskuussa 2010 rakennustyöt keskeytyivät syksyn sateisiin.

Kasvitarha reunustettiin kivillä, jotka nousivat esiin, kun pohjaa raivattiin.

Tarhaan pääsee portilta myös laattakivipolkua pitkin. Sirkku Pihlmanin käänteli kiviä, kunnes ne asettuivat tasaisesti tallattaviksi.