Huvitus-omenapuun istutusMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella MTT:llä ja Suomen kansallisella kasvigeenivaraohjelmalla oli ilo istuttaa ensimmäinen paikallisomenan nimikkopuu Yläneen kotiseutumuseon Korvan kasvitarhaan. Istutettu Huvitus-taimi polveutuu suoraan Korpelan torpan omenapuusta, josta otettiin vuoden 2009 lopulla varteoksia taimikasvatukseen MTT:n Puutarhantuotannon yksikössä Piikkiössä. Huvituksen pölyttäjäksi istutettiin Valkojyllinki-niminen vanha keskieurooppalainen omenalajike. Valkojyllinkejä kasvoi Helsingin Aleksanterin yliopiston eläin- ja kasvitieteen professori Carl Reinhold Sahlbergin mittavassa omenistossa Huvitus-tilalla 1800-luvun loppupuoliskolla. Valkojyllingin taimi polveutuu Sahlbergin omenistosta. Heikki Lehtosen isä Aarne Lehtonen varttoi omaan kotipuutarhaansa Sahlbergin omenatarhasta jäljelle jäänneistä puista taimia 1900-luvun alkupuoliskolla. Hilma Kinnanen on kasvattanut Valkojyllingin taimen Lehtosen kotipuutarhasta vuonna 2010 otetusta vartteesta. Omenapuiden taimet istuttivat kaksi henkilöä, joilla on läheinen ja pitkäaikainen sidos Huvitus-omenaan. Toinen heistä on yläneläinen Heikki Lehtonen, jonka isä Aarne Lehtonen toimi pitkään Huvitus-tilan puutarhurina ja joka levitti Huvitus-omenaa laajempaan viljelyyn. Toinen heistä on MTT:n tutkimusmestari Hilma Kinnanen, joka on tehnyt mittavan elämäntyön omenanjalostuksen parissa ja jonka silmäteränä on Suomen kansallinen omenakokoelma MTT Puutarhatuotannon yksikössä Piikkiössä. Molemmat istutetut omenapuun taimet, sekä Huvitus ja Valkojyllinki, ovat Sahlbergin kunnianhimoisen omenanviljelyn kokeilun hedelmiä. Huvituksen ja Valkojyllingin lisäksi tilaisuudessa oli myös kolmas sahlbergiläinen: sellisti, professori Martti Rousi. |