Huvitus-omena
Olavi Meurmanin ja Olavi Collanin teoksessa Suomen hedelmäpuut ja viljellyt marjat vuodelta 1943 kerrotaan Huvituksesta seuraavaa: ”Hedelmä on keskikokoinen tai vähän tätä pienempi. Muodoltaan omenat ovat pyöreähköjä tai lievästi pitkänpyöreitä, silmään päin suippenevia. Silmä on suljettu, sijaiten matalassa, harjuisessa syvennyksessä. Kanta on lyhyehkö, hoikka, puutunut.
 |
Kantakuoppa on heikosti ruosteinen ja puolisyvä. Kuori on paksu, verrattain kestävä, kuivahko. Pohjaväri on helakankeltainen, ja siinä esiintyy harvakseltaan vaaleita korkkihuokosia. Omenien peiteväri on voimakas, tasapeitteinen, tummanpunainen ja läiskäinen. Malto on hienorakeista, mehukasta ja mureaa. Maultaan ovat omenat imelän happoisia, ja ovat ne käyttökelpoisia jo ennen kuin siemenet ovat käyneet ruskeiksi. Myöhemmin, puussa täysin kypsyttyään, ne käyvät kuulakkaiksi ja ovat tällöin sangen herkullisia. |
|
Huvitus-omenan halkileikkaus -
Kuva: Olavi Collan
|
|
Puun kasvu on hillitty. Siitä kehittyy säännöllinen, jonkin verran kartiomaisesti koheneva latvus. Kukinta on rikas ja puun satoisuus alkaa varhain.
 |
Omenat kypsyvät elokuussa ja ovat myyntikelpoisia lähes pari viikkoa aikaisemmin kuin tavallisimmat meikäläiset kesäomenat. Säilyvyys on hedelmiä täysin kypsinä korjattaessa lyhyt, vain parisen viikkoa, mutta koska hedelmiä voidaan käyttää ja myydä jo huomattavasti ennen niiden kypsymistä, voidaan myyntikauden katsoa kestävän noin 4-5 viikkoa. Ylikypsyneinä omenat jauhottuvat nopeasti.” |
| Kuva: Hilma Kinnanen, MTT |
|
Huvitus on mukana monissa lajikkeissa
MTT:ssä vuonna 1958 aloitetussa omenanjalostusohjelmassa pyrittiin yhdistämään suomalaisten paikallislajikkeiden talvenkestävyys ja ulkomaisten herkkulajikkeiden hedelmän laatu.
 |
Erilaisia risteytysyhdistelmiä tehtiin 30, ja koekentälle istutettiin 10756 siementainta. Näistä valittiin jatkotutkimuksiin noin kaksi prosenttia. Jatkoon valituista yli neljäsosalla toinen vanhemmista oli Huvitus. Jalostusohjelman tuloksena nimettiin 16 uutta omenalajiketta, joista 11:ssä on toisena risteytysvanhempana Huvitus.
|
| Kuva: Hilma Kinnanen, MTT |
|
|
Lajike
|
Kauppaanlasku
|
Risteytysvanhemmat
|
|
PIRJA
|
1980
|
Huvitus x Melba (Y6122)
|
|
MAIKKI
|
1980
|
Melba x Huvitus (Y6013)
|
|
MAKE
|
1980
|
Atlas x Keltainen syyskalvilli (Y6135)
|
|
JASPI
|
1980
|
Lobo x Huvitus (Y6011)
|
|
SAMO
|
1981
|
Melba x Huvitus (Y6010)
|
|
SANDRA
|
1996
|
Lobo x Huvitus (Y6219)
|
|
HETA
|
1996
|
Lobo x Huvitus (Y6026)
|
|
KONSTA
|
1997
|
Lobo x Antonovka (Y665)
|
|
JUUSO
|
1997
|
Antonovka x Lobo (Y6625)
|
|
VUOKKO
|
1999
|
Melba x Huvitus (Y592)
|
|
PEKKA
|
1999
|
Lobo x Huvitus (Y6225)
|
|
PETTERI
|
2003
|
Lobo x Huvitus (Y628)
|
|
JÄTTIMELBA
|
2003
|
Melba x Huvitus (Y6129)
|
|
TOBIAS
|
2003
|
Lobo x Huvitus (Y6211)
|
|
TALVIKANELI
|
2003
|
Lobo x Punakaneli (Y6517)
|
|
TALVIKKI
|
2003
|
Lobo x "Yläkautto" (Y6635)
|
|
