Huvitus-omena

Olavi Meurmanin ja Olavi Collanin teoksessa Suomen hedelmäpuut ja viljellyt marjat vuodelta 1943 kerrotaan Huvituksesta seuraavaa: ”Hedelmä on keskikokoinen tai vähän tätä pienempi. Muodoltaan omenat ovat pyöreähköjä tai lievästi pitkänpyöreitä, silmään päin suippenevia. Silmä on suljettu, sijaiten matalassa, harjuisessa syvennyksessä. Kanta on lyhyehkö, hoikka, puutunut.

homena.jpg Kantakuoppa on heikosti ruosteinen ja puolisyvä. Kuori on paksu, verrattain kestävä, kuivahko. Pohjaväri on helakankeltainen, ja siinä esiintyy harvakseltaan vaaleita korkkihuokosia. Omenien peiteväri on voimakas, tasapeitteinen, tummanpunainen ja läiskäinen. Malto on hienorakeista, mehukasta ja mureaa. Maultaan ovat omenat imelän happoisia, ja ovat ne käyttökelpoisia jo ennen kuin siemenet ovat käyneet ruskeiksi. Myöhemmin, puussa täysin kypsyttyään, ne käyvät kuulakkaiksi ja ovat tällöin sangen herkullisia.

Huvitus-omenan halkileikkaus -
Kuva: Olavi Collan

Puun kasvu on hillitty. Siitä kehittyy säännöllinen, jonkin verran kartiomaisesti koheneva latvus. Kukinta on rikas ja puun satoisuus alkaa varhain.

hkukka.jpg Omenat kypsyvät elokuussa ja ovat myyntikelpoisia lähes pari viikkoa aikaisemmin kuin tavallisimmat meikäläiset kesäomenat. Säilyvyys on hedelmiä täysin kypsinä korjattaessa lyhyt, vain parisen viikkoa, mutta koska hedelmiä voidaan käyttää ja myydä jo huomattavasti ennen niiden kypsymistä, voidaan myyntikauden katsoa kestävän noin 4-5 viikkoa. Ylikypsyneinä omenat jauhottuvat nopeasti.”
Kuva: Hilma Kinnanen, MTT

Huvitus on mukana monissa lajikkeissa

MTT:ssä vuonna 1958 aloitetussa omenanjalostusohjelmassa pyrittiin yhdistämään suomalaisten paikallislajikkeiden talvenkestävyys ja ulkomaisten herkkulajikkeiden hedelmän laatu.

hterttuw.jpg

Erilaisia risteytysyhdistelmiä tehtiin 30, ja koekentälle istutettiin 10756 siementainta. Näistä valittiin jatkotutkimuksiin noin kaksi prosenttia. Jatkoon valituista yli neljäsosalla toinen vanhemmista oli Huvitus. Jalostusohjelman tuloksena nimettiin 16 uutta omenalajiketta, joista 11:ssä on toisena risteytysvanhempana Huvitus.

Kuva: Hilma Kinnanen, MTT

Lajike

Kauppaanlasku

Risteytysvanhemmat

PIRJA

1980

Huvitus x Melba (Y6122)

MAIKKI

1980

Melba x Huvitus (Y6013)

MAKE

1980

Atlas x Keltainen syyskalvilli (Y6135)

JASPI

1980

Lobo x Huvitus (Y6011)

SAMO

1981

Melba x Huvitus (Y6010)

SANDRA

1996

Lobo x Huvitus (Y6219)

HETA

1996

Lobo x Huvitus (Y6026)

KONSTA

1997

Lobo x Antonovka (Y665)

JUUSO

1997

Antonovka x Lobo (Y6625)

VUOKKO

1999

Melba x Huvitus (Y592)

PEKKA

1999

Lobo x Huvitus (Y6225)

PETTERI

2003

Lobo x Huvitus (Y628)

JÄTTIMELBA

2003

Melba x Huvitus (Y6129)

TOBIAS

2003

Lobo x Huvitus (Y6211)

TALVIKANELI

2003

Lobo x Punakaneli (Y6517)

TALVIKKI

2003

Lobo x "Yläkautto" (Y6635)