Sata vuotta sitten

Tämä sivu sisältää uutisia etupäässä Yläneeltä. Lehdet, joista uutiset on poimittu, ovat ilmestyneet yli sata vuotta sitten.

Sanomalehtiartikkeleiden uutislähde: Kansalliskirjasto Digitoidut aineistot

Porin kaupungin sanomia 26.4.1862

Yläneen kirkonkello

Yläneen joessa sanotaan vanha kirkonkello olevan, sodan pelossa kätkettynä muinaisaikoina. Muutamia aikoja sitten kulki kolme pohjalaista, jotka kehuivat saavansa ylös aarnihaudat. He sanoivat jo monta saaneensakin. Näitä nyt syötettiin ja juotettiin kuin mikä vaan parasta oli, ja pohjalaiset söivät ja joivat niin kuin "Baalin-papit". Nyt oli Yläneen miehet ja vaimot iloissansa kuin saivat kuulla mistä miehet mainiot mainittavat ”Pohjalaisnoidat”.

Mutta nyt tuli aika kans kirkonkelloa ylös joesta noitumaan, niin mennään Yläneen äijäin kanssa jokirannalle, sille kohdalle, missä kello joen pohjassa pitäisi oleman, vanhain puheitten jälkeen. Pohjalaiset alkoivat "koukkimaan" seipäällä kelloa ylös ja näin hetken sen aikaa koukittua sanoi yksi pohjalaisista:

Kyllä mä tiedän, minkälaanen konsti se on kuin kello ylös tuloopi — ja käski, jotta veisatkaat nyt Yläneen miehet se virsi N:o 298, O hyvä Jumala jolta kaikki hyvyys tuloopi — sillä aikaa jotta me menemme mettähän, konstipussiamme korjaamahan, ja kuin virsi loppuu, niin alkakaat sama virsi alusta aina loppuun asti. Ja Yläneen miehet tekivät työtä käskettyä ja istuivat nöyrästi rannalle kädet ristissä ja alkoivat veisaamaan: O hyvä Jumala jolta kaikki hyvyys tulee jne.

Ja pohjalaiset menit menoonsa mettään, tielle tietämättömälle, ja veivät myötänsä mitä vaan saivat saalista. Ja Yläneen äijä-parat jäivät "kuin nallikivelle" veisaamaan ja ovat veisanneet monta vuotta, ja veisaavat vielä veisaamistansa tänäpäivänäki.

Eikä kello nouse ylös! Eikä kuulu myös pohjalaisia, vaan mihin hiiteen sitte lentivät kuin kotka?

Kotiseutu 01.01.1911
Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja no 1

Yläne

V. 1662 sakotettiin Yläneen talonpoikia. Syystä siihen sakotukseen
kerrotaan Pöytyän kirkonkirjoissa seuraavasti.
Yläneen talonpojat, jotka eivät tahtoneet tulla Pöytyän kirkkoon 30p. toukok. 1662, kun piispa, korkea-arvoisa Johannes Elai Terserus piti siellä tarkastusta, tulivat tästä ja muusta syystä langetetuiksi 40 taalarin sakkoon, josta 2/3 kuuluu emäkirkolle ja 1/3 Yläneen kappelille.
E. Vihervaara

Puutarha 01.11.1907

Koriston puutarhakoulun päästötutkinto pidettiin lauvantaina lokak. 26 p:nä, jolloin vanhemman kurssin oppilaat Aleksanteri Kuusela Yläneeltä ja Kaarlo Lehtinen Turusta saivat päästötodistukset. Kuusela sai paikan Huvituksen
tilalla Yläneellä.

Historialllinen aikakausikirja numero 3, 1910

Eräs kalustoluettelo Yläneen kartanosta 1500-luvun lopulta

Linkki alkuperäiseen lehteen

Matti Meikäläinen 8.1.1898

Uusi sanomalehti Yläneellä

Yläne ei olekaan mikään pitäjä, vaikka muutamat niin luulevat, sillä siellä ollaan niin kehittyneitä, että siellä ilmestyy oma sanomalehtikin. Tosin ei se ole vielä kovin laajalle levinnyt, mutta tunkeilee se kuitenkin kovasti.

Lähes kaksi vuotta on se jo ollut toimessa. Toimittajana on eräs Viipurin Sanomain entinen toimittaja, joka sittemmin on täydentänyt opinnoitaan akatemia Turvassa. Muuten on tämä lehti vähän eriskummallinen, sillä sitä painetaan vaan yksi kappale, joka sitten lennätetään talosta taloon.

Varsinaisia tilaajia ei lehdellä ole muita kuin pari kolme ämmää, mutta tilaajat, jotka luultavasti ovat myös lehden osakkaita, ovat ehkä varakasta väkeä koska lehti hyvin kannattaa. Eikä tätä lehteä tarvitsekaan tilata, sillä se tunkeutuu joka paikkaan tilaamatta, niin kuin Murenin Isänmaan ystävä. Tuleepa sittenkin, vaikka toisinaan pistetään ovikin kiinni, kun lehden kantaja saapuu.

Lieneekö tilaajain puutteeseen syynä se, että lehden sisältö on vähän kuivanlainen. Pääkirjotus on aina sama nimittäin turvalaitoksen johtajan aiheeton haukkuminen. Muu osa lehteä on valheita.

On lehdellä sentään suosioita pitäjän ulkopuolellakin, koskapa muutamat maamme sanomalehdet ovat sen kummallisia uutisia lainailleet. Kirjeenvaihtajina on lehdellä muutamia uskollisia muijia ja telefoonineitiä, jotka välillä tuntikaupalla uutisia telefoonissa lähettelevät.

Lehti, jonka nimi on Jakkinen, ilmestyy luultavasti tänäkin vuonna entiseen tapaan toimitettuna. Kanta on oleva akkavaltainen ja halpamielinen. Juoruosasto tulee vähän laajennettavaksi siten, että toisinaan annetaan lisälehti ja etteivät tilaajamuijat vähenisi, niin laajennetaan myös imarteluosastoakin. Hinta tulee laajennuksista huolimatta pysymään entisellään.

Eläköön Yläneen sanomalehti!

Naapurikuntalainen

Wiipuri 22.6.1897

Parannuslaitos Turva

Parannuslaitos Turwassa on kykyään ainoastaan 3 hoidokasta, joten nyt kyllä olisi tilaa uusille ja parannusta haluawille alkohoolin wäärinkäytöksestä sairastawille.

Turwa-laitos on, kuten tunnettu, sijoitettuna Huwitus-nimiseen, pieneen luonnonihanalla paikalla, ihan Pyhäjärwen rannalla olewaan kartanoon Yläneen pitäjässä.

Etelä-Suomi 2.8.1910

Sippola

Lukkari-urkurin wirkaa Sippolassa ovat hakeneet seuraavat henkilöt:
Karkun urkuri K. Bähr, Uudenkirkon urkuri K. A. Teljo, urkurinkokelas Hirn Säkkijärweltä, Ylöjärven urkuri K. A. Saarinen, Nummen urkuri T. I. Kukkonen, Rantasalmen urkuri T. E. Kujala, Leppävirran urkuri A. Kollanen, Konginkankaan urkuri I.A. Julmala, Ylänteen (Yläneen) urkuri K. W. Karlsson, Karijoen urkuri I. E. Lehto, Tuusulan Nahkelan urkuri I. Lehtovaara, Muhoksen urkuri M. Pyy, Piikkiön urkuri O. Kiviniemi, Ylänteen (Yläneen) urkuri I. W. Ranne, Nuijamaan urkuri I.A. Kruus sekä kaksi, jotka eivät tahdo nimeään mainittavan.

Turun Lehti 22.7.1884

Yläneeltä 11 p. heinäk.

Näillä seuduin oleskelee wahinkoja tehden yksinäinen koirassusi, jota muutamat metsästäjät lukashin awulla wiime talwena turhaan koettiwat saada käsiinsä. Wiime kesänä tappoi tämä susi muutamia nuoria elukoita ja yhden nuoren hewoisenkin. Tänä kewäänä se taasen hywänä saaliinaan vei muutamia wasikoita ja lampaita. Mutta ei se siihen tyytynyt; yöllä tämän kuun 6 p:ää wasten tappoi se pienessä haassa, aiwan likellä erästä taloa asutussa seudussa, warsan. Tamma, joka oli warsoineen laitumella mainitussa haassa, näyttää tehneen sanomattomia ponnistuksia pelastaakseen warsansa, päättäen kawioin jäljistä sillä paikalla, jossa taistelu oli ollut.

Tämä itsessään niin wähäpätöinen asia, on sentään saanut minua kysymään: koska Suomen karjanomistajat saawat toimeen eläinwakuutusyhtiön, jossa woidaan wakuuttaa sekä karjaa että heivoisia tämmöisiä ja muita wahinkoja wastaan? Toinenkin kysymys tarjoutuu tässä itsestään: koskahan se aika koittaa, jolloin karjanomistajat Turun läänin eteläosassa käsittäwät sen, että heidän oma etunsa waatii heitä uhrauksiin petojen, etupäässä susien, häwittämiseksi.

Uusi Suometar 19.05.1888

Maatilan myynti

Yläneen kartano samannimisessä pitäjässä, johon kuuluu 1 yhden manttaalin allodisäteri, 7 samanluontoista (raja- ja pyykki-) taloa yhteensä vähän päälle 1 2/3 manttalia sekä 1/12 osan manttalin rälssitalo. Maanalaa on ylipäänsä 9,407 tynn.-alaa, josta peltoa 755 tynn.-alaa. niittyä 1,388, pelto- ia niittymaata sekä suoviljelystä 168 tynn.-alaa. Omassa viljelyksessä on 415 tynn.-alaa peltoa ja 478 tynn.-alaa niittyä; pelto sijaitsee kolmessa ryhmässä, kaksi niistä eri kantatiloina täydellisesti rakettu, kolmas äsken muodostettuna ulkotilana, kaikki pantu vuoroviljelykseen. Viljantulo on ollut 360 á 500 tynnyriä rukiita, 850 á 1100 tynn. kauroja, 50 á 100 tynn. ohria, paitsi herneitä, virnaa, juurikkaita y. m. Karjaa on vuosivuodelta lisätty ja nyt on 85 lypsävää lehmää, jotka antavat keskimäärin 650 kannua. Meijeri on hyvässä kunnossa, ja merkki Englannissa hyväksi tunnettu.

Metsä on jaettu järjellistä käyttöä varten neljään hakkausryhmään, käsittäen yhteensä 4,116 tynn.-alaa kasvullisia maita ja siitä on vuosittain myyty vaihtelevia määriä. 40 torpparia ja lampuotia sekä 13 mökkiläistä tekee vuodossa 5,719 päivätyötä, joista 440 hevosella sekä 74 kaapunginmatkaa, paitsi vähän raha-, voi- ja viljaveroa y. m. Kaikkien tilojen verot kruunulle, kunnalle, kirkolle y. m. nousevat 1,000 m:kan vaiheille. Päätilan kartano sijaitsee kosken partaalla, jonka voimaa ei ole vielä käytetty, mutta kaava on saatavana myllynrakennusta varten 3 tai 4 kiviparilla.

Tila on v. 1885 hypotekiarviossa noussut 300,000 markan arvoiseksi; se myydään irtaimistoneen tahi paljaanaan. Likempiä tietoja antaa ja ostotarjoomuksia vastaanottaa Kesäkuun kuluessa

Varatuomari R. Jägerhorn.

Osoite: Aura & Ylänne.

Westra Finland 17.8.1892

Stort egendomsköp

Yläne Gammelgård jemte Kurala och Lieksä (Lietsa) lägenheter, m. fl. i sambruk häfdade gods i Yläne socken hafva enl. A. T. senatskanslisten Reinhold Jägerhorn jemte sina systrar Constance och Hedvig Jägerhorn genom den 12 d:s afslutadt köp forsålt till landthushållaren J. Björni. Köpeskillingen utgör 254,000 mk och tillträdet sker den 1 septemb. 1892. Genom godsen, som i tiden tillhört Flemmingska, Lybeckerska, Knorringska och Jägerhornska ätterna, torde Björni, hvilken redan tidigare tillhandlat sig Sahlbergska godsen i Yläne socken, vara en af de störste jordegare bland allmogemän i Finland.

Aura 03.07.1891

Opettajan virka

Koska kuntakokous Yläneen pitäjässä on päättänyt sinne perustaa korkeamman kansakoulun, joka tulisi olemaan yhteinen pojille ja tytöille ja koulunjohtokunta on määrännyt, että koulun on aloitettava vaikutuksensa elokuun 1 p:nä, aluksi vuokratussa huoneustossa Yläneen kirkonkylässä, julistetaan täten opettajan virka mainitussa koulussa avonaiseksi, haettavaksi 30 päivän kuluella luettuna nykyisen kesäkuun 23 p:stä allekirjoittaneelta, koulunjohtokunnan varapuheenjohtajalta. Paitsi 800 markan lääniapurahaa yleisistä varoista, jonka myöntämisestä hakemus on tehty saa koulunopettaja kunnalta seuraavat edut: tynnyrin vehnää, 4 tynnyriä rukiita, 2 tynnyriä ohria ja kaksisataa (200) markkaa rahaa sekä ensimmäiset 2 tai 3 vuotta 100 markkaa lehmänrehun sijasta, joka mainitun ajan kuluttua tekee 200 leiviskää heiniä, 2 kuormaa kauranolkia ja 4 köyttä rukiinolkia sekä laidun yhdelle lehmälle.

Siksi että kansakoulurakennus tulee raketuksi ja tarkoitukseensa luovutetuksi saa koulunopettaja myöskin maksutta asunnon, johon kuuluu 2 huonetta ja keittiö samassa rakennuksessa, jossa kouluhuoneus sijaitsee, sekä polttopuut ja tarpeelliset ulkohuoneet. Hakukelpoisia hakijoita kehoitetaan lähettämään täydellisesti kartoitetut hakemuksensa, jotka sisältävät kaikki ne haku- ja virkakelpoisuusehdot, jotka ovat mainitut armollisen asetuksen 129 § koskeva kansakoulutoimen järjestämistä maassa. Yläne, kesäkuun 28 p:nä 1891.

Kasakoulujontokunnan puolesta: R. Jägerhorn, varatuomari,

Osoite: Auran asema, Yläneen kartano

Wiipurin Sanomat vuodelta 1888

Ossi Rekola luovutti Yläneen kotiseutuyhdistykselle Wiipurin Sanomien sidotun vuosikerran vuodelta 1888.

Ossi ei tiennyt miten Wiipurin Sanomat oli aikoinaan tullut Rekolan suvun haltuun.

Kotiseutuyhdistys kiittää!

Sanomia Turusta 15.1.1883

Yläne tammikuulla w. 1883.

Pitäjämme kuului muinoin osaksi Euran, ja osaksi Pöytyän pitäjiin ja on vielä nimismiehen piirin ja käräjäkunnan suhteen samalla kannalla, josta seuraa monta hankaluutta, etenkin kun nykyaikoina wirkakuntien toimet yhä owat laajenneet, joka waikuttaa asewelwollisuus määräykset, koira werot j. p. m.

Kirkkomme on vanhan ajan hywistä männyistä awaraksi ja joksikin hywin rakettu w. 1782 jonka satawuotiseksi muistoksi wiime joulukuun 28 päiwänä pidettiin juhlallinen jumalanpalvelus, sielunpaimenia oli nuoria ja wanhoja. muistaakseni 7 luwultaan. Kansaa oli myös hywin runsaasti saapunut kirkkoon, juhla aljettiin wirrellä 81. Meidän weisua ei wielä urkuin säwelet kaunista kun niitä ei vielä ole.

Aura 1889-08-28

Yläneen uutisia.

Kirkonkokous pidettiin Yläneellä t.k. 4 p:nä. Ensiksi luettiin kirkon ja wiinikassan tilit (ne oliwat jo ennen tarkastetut) ja koska niissä ei hawaittu virhettä, myönnettiin kassanhoitajalle kirkkowäärtti Hakalalle täydellinen tilinwapaus. Tulewan wuoden tilientarkastajiksi walittiin opettaja J. Knuuti, talollinen I. Rekola ja torppari H. Lunti.

Keskusteltiin toisen kiertokoulun saamisesta kuntaan ja päätettiin hankkia tänlainen koulu ensin kahdeksi wuodeksi, jonka tulisi alkaa jo tänä syksynä. Palkaksi opettajalle määrättiin 150 markkaa wuodessa ja wapaa ylöspito koulun aikana, jota tulisi pitää 42 wiikkoa wuodessa. Mainittu palkka päätettiin ottaa eräästä kapteeni Jägerhorn wainaan eläissään koulukassan hywäksi lahjoittamien rahojen koroista. Opettaja saa olla mies- eli naispuolinen.

Otettiin keskusteltawaksi hautausmaasta. Noin kaksi vuotta takaperin käwi täällä asianomainen piirilääkärimme tarkastamassa nykyistä hautausmaatamme kirkon ympäristöllä ja sanoi sen kelwolliseksi edeskinpäin hautaamiseen johon kuitenkin pohjoispuolelle olisi wedettäwä santaa entisen lisäksi ja tämän johdosta wedettiin santaa talwella 1888 niin paljon, että luultiin riittäwän. Waan kuinkas käwi? Mainitulle lääkärille tuli kuolema ennenkuin hän wielä oli kerinnyt antamaan asiasta wirallista lausuntoa ja saman asian johdosta käwi täällä hiljattain w. t. piirilääkärimme t:ri Lindblad tarkastamassa nykyistä hautausmaatamme. Hän sanoi sen peräti sopimattomaksi edespäin käytettäwäksi tähän tarkoitukseen, ja niin siis meniwät hukkaan hywät humalat. Ei siis muuta waan hankkimaan uutta ja hawaittiin noin lyhyen wirstan päässä kirkosta Bergqwistin nummi tähän tarkoitukseen sopiwaksi, jota tohtori myös tarkasti ja yhtyi kaikin puolin meidän ehdotukseemme. Sitten oli maamittari lohkaisemassa tähän tarwittawan maan, noin kaksi tynnyrinalaa, jonka luultiin riittämän ja josta isompi osa tulee Tuomalan maasta ulos. Tämä kaikki ei suinkaan ole meikäläisten mieleen koska se taas lisää monta päiwätyöta ennen kuin se on asianomaisessa kunnossa.

Arpajaiset pidettiin täällä sunnuntaina 18 p:nä tätä kuuta Keihäskosken kylässä sanotun kylän neulomayhdistyksen toimesta. Ilma oli hywin kaunis, jonka tähden yleisöäkin oli saapunut erittäin runsaasti. Arwat käwiwät kaupaksi hywin pian taikka toisin sanoen oli loppu siinä kuin alkukin. Sitten alkoi wilkas tanssi, jota kolmimiehisen soittokunnan soittaessa hywin halukkaasti jatkettiin vielä maanantainakin. Käytös ei suinkaan ollut siiwoa, eikä sitä kai oltu toiwottukaan koska oli hankittu niin paljon väkijuomia, jota ei juuri olisi woinut odottaakan koska toimikuntaan kuului wallan naisia. Tästä näkyy, että ei täällä naisista ole odotettawana minkäänlaista apua raittiuden eduksi. Tulot käytetään paloruiskun hankkimiseksi sanottuun kylään.

Lounas 1888-12-12

Suuri tilankauppa

Kuten meille on kerrottu on kauppaneuwos A. Ahlström kreiweiltä Kaarle ja August Armfeltiltä ostanut kreiwi Kustaa Filip Armfeltin kuolinpesälle kuuluwan Tourulan tilan Yläneen pitäjässä 170 tuhannen markan kauppahinnasta. Inwentaari ei seuraa kauppaa. Tila joutuu ostajalle tammikuun 1. päiwänä 1889.

Espanjan kuningas

on jo kaswanut niin suureksi, että hänet on otettu pois imettäjältä ja asetettu erityisen naisopettajan hoitoon. Tuohon kadehdittawaan wirkaan on päässyt miss Dawenport, eräs Espanjassa asuwa irlantilainen neiti. Hän saa 17 500 mk palkaa wuodessa ja kun hänen toimensa on päättynyt saa hän 12 500 mk eläkkeen.

Rauman Lehti 1900-02-15

Huomaa!

Suuri määrä tukkien ajo- ja kaatomiehiä saawat hyvin tuottavaa työtä Yläneen pitäjän Tourulan ja Yläneen kartanoiden, Keihäskosken kylän Rekolan ja Heinijoen kylän Ison-Laurilan sekä Pöytyän pitäjän Orden ja Ojan kartanon metsissä. Työtä kestää koko talwen!

A. Ahlström.

Tampereen Uutiset 1898-1-7

Mieltäylentäwät juhlahetket olivat Yläneellä Tourulan kansakoululla kuluneen vuoden viimeisenä sekä uudenvuodenpäivänä, jolloin kauppaneuvoksenleski E. Ahlströmin puolesta opettajatar A. Sjöblom puhui ensin S.W:n 33 virren 1 värssyn johdolla raittiudesta - uskonnollisesta raittiudesta - sekä lopuksi eläinten oikeudesta saada ihmisten sääliä ja suojelusta osakseen. Kuulijakunta, jota edellisellä kerralla sattuneen erehdyksen kautta ajan suhteen oli waan noin puolen sataa, nousi uudenwuodenpäivänä ainakin pariin sataan. Innostuneina päättivät he perustaa eläinsuojelusyhdistyksen Yläneelle. Sen perustaviksi jäseniksi ilmoittautui heti viidettäkymmentä henkeä, jotka esimiehekseen valitsivat pehtori O. Hannuksen ja sihteeriksi maanviljelijä K. Rekolan.

Tourulan lasitehdas Yäneellä alkoi toimensa jälleen tämän wuoden alusta. Halkojen saanti metsästä kelin puutteen tähden tekee äärettömiä vaikeuksia.

Kunnalliset Sanomat 1896-11-06

Nuorisoseura perustetaan piakkoin Yläneelle. Aiotaan näet muodostaa sikäläinen ompeluseura Yläneen Nuorisoseuraksi, hankkiakseen sille siten wäljempi ohjelma ja kuitenkin ihanteellisempi tarkoitusperä. Ompeluseuran wiime kokouksessa Yläneen pappilassa pantiin tämä kysymys wireille, mutta aikeen ristiäismenot jätettiin seuraavaan kokoukseen, joka pidetään Huvituksen tilalla marrask. 11. p:nä.

Uusi Aura 1909-11-12

Yläneen Osuuskassan varsinainen kokous
pidetään Vanhassakartanossa t. k. 14 P:nä klo 1 ip.
ONNI RANTASALO

Yläneläiset kokoontukaa
Vanhankartanon koululle t. k. 28 P:nä klo 2 ip. keskustelemaan ja päättämään Osuuskunnan tai Osakeyhtiön perustamisesta meijerin aikaansaamiseksi paikkakunnalle.

Sosialisti 1907-04-11

Vuonna 1907 tällainenkin on ollut mahdollista. Maamiesseuran kokous on voitu pitää Työväentalossa ja kokousilmoitus on julkaistu Sosialisti-lehdessä!

Aamulehti 1910-06-19

Suomalainen Wirallinen Lehti 1875-07-13

Sosialisti 1908-12-31

"Onnellisempaa uutta vuotta 1909

Köyhälistön vapauden puolesta taisteleville puoluetovereille toivottavat täten toverit eri paikkakunnilla"

Nya Pressen 1885-09-29

Åbo Underrättelser 1876-09-21

Emil Lammelan ajokortti

Emil osti ensimäisen polkupyöränsä 19-vuotiaana itse tienaamillaan rahoilla. Vuonna 1915 tarvittiin lupa polkupyörällä ajamiseen. Polkupyörä oli Yläneellä tuolloin aika harvinainen.

Hän oli ahkera pyöräilijä. Monet ympäristökunnant Turkua myöten tulivat tutuiksi hänelle. Kaatuminen ja jalan katkeaminen päätti pyräilyn vuonna 1973.

Länsi-Suomi 1910-02-15

Sanomia Turusta 1860-06-29

Kotimaa 1906-07-19

Suomalainen Wirallinen Lehti 1885-11-13

Turun Lehti 1896-04-23

Perimätiedon mukaan Yläneen Soittokunta on perustettu 1896. Alla oleva uutinen Turun Lehdessä todistaa tiedon oikeaksi. Napoleonin marssi ei ole enää soittokunnan ohjelmistossa.