Yläneen kirkkokuoron historiikki

Historiikin on laatinut Pentti Keihäs kirkkokuoron 70-vuotisjuhlaan vuonna 1993.

Kuoroahan ei koskaan ole viety niin sanotusti ''kirkonkirjoihin'', ainakaan perustamisesta ei ole säilynyt minkäänlaista kirjallista dokumenttia ja muistitiedon varaisena ajankohta oli kadonnut jo historian hämärään.

Sattui kuitenkin, niin onnellisesti, että DC Ilmari Tuomolan selvitellessä asiaa hän sattui näkemään valokuvan Yläneen kirkkokuorosta taustalla olevasta 25-numerolla varustetusta kilvestä päätellen 25-vuotisjuhlassaan. Kuvassa kuoron edessä istuivat kuoron silloinen johtaja tirehtööri Sulo Holtari ja rovasti Jaakko Haavio. Kun sitten Haaviolta löytyi tähän tilaisuuteen kirjoittama puhe ja rouva Holtarilta samainen valokuva taustamerkinnöin 28.11.1948, voidaan päätellä, että kuoro on perustettu vuonna 1923 silloin seurakuntaan hiljattain tulleen kanttorin Sulo Taavi Holtarin toimesta.

Kuoro 25-vuotisjuhlakuvassa

Yläneellä oli jo silloin ollut muuta kuorotoimintaa runsaat 30 vuotta, koska opettaja Selin oli perustanut kuoron jo niinkin varhain kuin vuonna 1892. Vuosien 1905-1910 vaiheilla oli toiminut koko pitäjää käsittävä sekakuoro, vuonna 1910 perustettiin naiskuoro, ja kirkkokuoron syntyvuonna voitti Uudenkartanon alueella toiminut sekakuoro Paimiossa laulujuhlilla II palkinnon. Olipa Holtari ehtinyt jo vuonna 1921 perustaa mieskuoronkin.

Valmiutta ''äänissälaulamiseen'' siis oli. Siitä, kuinka paljon kyseisten kuorotoiminta nivoutui seurakunnan toimintaan, ei ole tietoa. Tiedetään kuitenkin tilapäiskuoron laulaneen jo ennen vuotta 1910 adventtina, sen jälkeen muinakin juhlapyhinä kirkossa.

Kuoron harjoituksia pidettiin alkuun sunnuntai-iltapäivisin kirkon urkuparvella ääniä urkujen mukaan opetellen. Vuorottainen urkujenpoljenta kävi silloin hyvin hengitysharjoituksista. Kanttori Holtarin saatua oman pianon harjoituksia pidettiin pääosin hänen kotonaan torstai-iltaisin, mikä ajankohta on vakiintunut tähän päivään asti kuoron harjoitusillaksi. Silloisen kuorolaiset saattoivat kuitenkin kirkonkylämatkallaan muulloinkin poiketa kuoro-osuuttaan harjoittelemaan. Sittemmin on harjoituspaikkana ollut kirkon urkuparvi ja seurakuntatalo.

Huomionarvoista on myös, että sotien jälkeen Heinijoella toimi kymmenisen vuotta hyvin voimakas kirkkokuoron kyläosasto mv. Viljami Mattilan johdolla, ja samanpituisen ajan vuodesta 1954 lukien Uudessakartanossa kyläosasto kanttori Ilmari Tuomolan ohjauksessa Kun katsoo toiminta, tilastoja pitkällä aikavälillä, voi todeta harjoituksia olleen vuosittain 25-30, esiintymisiä kirkossa keskimäärin 15 ja muissa tilaisuuksissa 5.

Elähdyttäviä ovat olleet osallistumismatkat valtakunnallisiin, Arkkihiippakunnan ja Varsinais-Suomen kirkkolaulujuhliin. Näitä matkoja on kuorolle kertynyt vuodesta 1951 lähtien ja 16 paikkakunnalle. Viimeisin, eli matka Joensuuhun tehtiin yhdessä Säkylän kirkkokuoron kanssa.

Kuoro 50-vuotisjuhlakuvassa vuonna 1973

Yläneen kirkkokuoron tapauksessa voidaan puhua Holtarin ajasta ja Tuomolan ajasta, joista kuinpikin käsittää lähes 30 vuoden rupeaman. Siinä välissä johti kuoroa Dc Kauko Salminen vuoden verran. Nämä aikakaudet edustavat vakaan toiminnan kautta. Mutta niinkuin kaikki maailmassa tuntuu muuttuvan kiihtyvällä nopeudella, alkoi kirkkokuorollekin melkoinen johtajien vaihtuvuus Dc Ilmari Tuomolan luovuttua tehtävästä. Onhan vuoden -83 syyspuolesta vuoteen -85 johtajana tominut opettaja Sirkka-Liisa Salmi, siitä vuoteen -88 Helena Aakkula, siinä välillä Juha Nurmi ja Iina Armila, ja nyt vuodesta -90 kanttori Elina Savijoki. Toivokaamme hänestä taas tällaista pitkän kauden kuoronjohtajaa.

Vuonna 1970 Yläneen kirkkokuoro järjestäytyi ja liittyi rekisteröitynä yhdistyksenä silloisen Suomen Kirkkokuoroliiton, nykyisen Suomen Kirkkomusiikkiliiton jäseneksi. Kirkkokuoron jäsenmäärä oli pitkään 20-30 välillä, mutta laskenut pikkuhiljaa niin, että se vuoden -85 jälkeen on pysytellyt alle kahdenkymmenen. Tämä liittynee siihen murrosvaiheeseen, jolloin Tuomolan luopuessa myös joukko vanhemmista kuorolaisista katsoi '' luonnollisen poistuman '' hetkensä koittaneen, jonka jälkeen, huolimatta siitä, että musiikillisessa johtamisessa ei ole ollut moitteen sijaa, on toiminta vakinaisen kanttorin puuttumisen takia ollut sikäli tempoilevampaaja lyhytnäköalaisempaa, että elpyminen on hidasta.

Tietenkin laulajavoimat paikkakunnalla ovat muutenkin voineet vähetä. Kuitenkin on todettava, että jäsenyys monen osalta on ollut hyvinkin pitkäaikaista, osoituksena tästä se, että kuoron 50-vuotisjuhlassa jaettiin 12 kpl yli 20-vuotis- ja 60-vuotisjuhlilla 9 kpl 30-vuotisansiomerkkejä. Myös jo toisen polven laulajia on ollut mukana. Pisin laulajantaival, lähes 60 vuotta, on kuoron historian aikana ollut Esteri Kulmalalla.

Kirkkokuoro on pitänyt adventtihartauksia vuodesta -55 alkaen diakonian joulujakelun hyväksi. Vuonna -74 nämä muuttuivat Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiksi, joista tuotto menee lähetykselle.

Päätehtävä kirkkokuorolla on osallistuminen jumalanpalvelukseen, seurakunnan tilaisuuksien juhlistaminen ja virrenveisuun sekä messun voimistaminen. Kanssakäyminen kuorolaisten kesken on välitöntä ja hauskaa, Laulut ovat sisällöltään ja musiikillisesti antavia ja puhuttelevia, mukanaolo on varmasti palkitsevaa. 

Ilmari Tuomola, kuoron pitkäaikainen johtaja